Sadetta ennakoiva tuuli alkoi heiluttamaan mekkoa aika kuvauksellisesti kun ulkona kuvasin.
Vanhoja kaavoja on hauska katsoa, että istuuko ne enää mitenkään nykyaikaan.
No ei istu kyllä helman pituudelta enää nämä -72 vuoden mekot.
Pöksyt sieltä vilkkuu tai ovat reilusti näkyvissä.
Kirjan kaikki hameet on näitä "vesiraja" -mekkoja yhtä lukuunottamatta.
Tein kirjan kaavalla liivihameen, mutta lisäsin helmaan sitä pituutta.
Kangas pussilakanasta, se oli ommeltu niin uudenaikaisesti, ettei varmaankaan ole mitään retroa.
Pyöristetyt taskut on sivusaumaan ommeltu, nappikiinnittimenä silmut kuten ohjeessakin on.
Poika poseeraa, eikä tarvi edes mitenkään lahjoa näihin mekkokuvauksiin =D
tosi hauska kangas. tuota kirjaa minäkin lomalla lueskelin..
VastaaPoistaonpa kaunis kangas ja mekkokin taas niin suloinen, tulee mieleen ne polvisukat mitä lapsuudessaan pidetiin (ja mikä aina valuivat alas nilkkoihiin...)
VastaaPoistaPussilakanassa oli toinen puoli siis valkoinen samalla apilakuviolla, sai kahta kangasta yhdellä hinnalla :)
VastaaPoistaTykkään tuosta ompelukirjasta.
Anopilla oli tuosta keltaisesta kankaasta lakanat, Ruotsissa 70-luvun lopulla. Yksi pussilakana on säilynyt meille asti.
VastaaPoista